Aune 87 v on kaatunut vessareissulla yön aikana. Kotihoitaja on löytänyt Aunen lattialta makaamasta ja soittanut ambulanssin. Tällä kertaa on käynyt hyvä tuuri, lonkka näyttäisi olevan ehjä. Sen sijaan ilmassa leijailee voimakas pissan tuoksu, olisikohan virtsatieinfektio vienyt jalat alta.

Kotihoitaja katsoo ensihoitajia varovasti kysyen, että voisiko hän jatkaa matkaansa. Seuraavat asiakkaat odottavat ja vielä on monta paikkaa edessä. Kotihoitaja jatkaa matkaansa ja Aune pääsee ambulanssilla Acutaan. Matkalla selviää, että kotihoitaja käy kolme kertaa vuorokaudessa ja lapset asuvat toisella paikkakunnalla. Mies on kuollut muutama vuosi sitten. Kotona pärjääminen on hieman heikentynyt viime aikoina. Toivotamme hyvää jatkoa ja Aune jää Acutaan.

Illalla olemme taas Aunen luona. Hänet on kotiutettu Acutasta alkuillasta. Hän oli itse halunnut kovasti kotiin, koska siellä loisteputkien valossa ja kovassa hälinässä oli rauhatonta ja epämukavaa. Sopivaa jatkohoitopaikkaa ei ollut tarjolla. Aunea harmittaa kovasti uusi kaatuminen, koska tiedossa on uusi reissu ambulanssilla Acutaan. Kotona pärjääminen ei nyt onnistu.

Aino ja Olavi ovat olleet lähes 70 vuotta naimisissa. Tapasivat jatkosodan melskeessä, rakensivat talon, kasvattivat lapset ja tekivät pitkät työurat. Olavi Tampellassa ja Aino Suomen Trikoolla. Kaiken se on kestänyt ja kaiken se on kärsinyt. Olavilla on muistisairaus ja Aino pitää miehestään huolen. Viime aikoina Olavin tila on alkanut huonontua, mutta jotenkin on toimeen tultu. Nyt Olaville on noussut kova kuume ja miestä ei saa enää ylös sängystä. Aino soittaa ambulanssin. Aino avaa oven ja olemuksesta huomaa, että ikä on alkanut painamaan myös Ainoa. Olavi on pitkä komea mies, mutta kovin kipeä ja aivan veto poissa. Aino antaa miehelleen lähtösuukon ja toivoo miehensä tulevan takaisin. Ensihoitajalle Aino kuiskaa varovasti, että josko se Olavi olisi vähän aikaa siellä sairaalassa, että saisi itsekin levätä.

Aunea, Ainoa ja Olavia ei ole oikeasti olemassa, mutta heidän tarinoitaan elävät monet ikäihmiset Tampereella. Kaupungilla on paljon mahdollisuuksia siihen, että ikäihmiset saavat elää turvallisesti omassa kodissa riittävän avun ja tuen voimin. Kotona asuminen ei saa kuitenkaan olla itseisarvo, aina se ei ole paras vaihtoehto. Kaupungin pitää pystyä tarjoamaan myös ympärivuorokautisen hoivan paikkoja sitä tarvitseville.

Lisäksi on panostettava löytämään ne henkilöt, jotka huolehtivat omaisistaan ilman oikeutettua tukea ja apua. Ohjauksella ja tiedottamisella on myös merkitystä omaishoitajien jaksamisen ja palveluiden käyttämisen kannalta.

Huolehditaan toisistamme ja niistä, jotka huolehtivat rakkaimmistaan!